Ensimmäinen kokemus pajun korjuusta ja poltosta
Matti ja Maritta Piispan pajupelto 0,9 ha istutettiin 2006 ja kasvusto kaadettiin 2011 talvella. Pajut kaadettiin moottorisahatyönä kourakasoihin, josta pajut siirrettiin tienvarsivarastoon kuivumaan.
Sahaustyössä meni aikaa 28,5h. Ajon kustannukset vertautuvat normaaliin hakerangan ajoon.
Pajut haketettiin rumpuhakkurilla tammikuussa 2012. Kasa oli peitetty muovilla kesän 2011 aikana.Varastokasa oli kuitenkin alaosaltaan varsin tiivis ja sen vuoksi kuivaminen ei ollut paras mahdollinen. Pajun kuivatuksessa tienvarsivarastossa korostuu tarve hyvään tuuliseen kuivatuspaikkaan.
Haketus onnistui hyvin. Haketta saatiin 110 hakem3. Normaalisti hakekuutiot muunnetaan
kiintiokuutioiksi jakamalla 2,5, mutta tässä tapauksessa jako antanee liian hyvän
kiintokuutiotuloksen (44 km3). Tavalliseen rankahakkeeseen verrattuna pajuhake sisältää paljon kuorta.
Mitattu energiamäärä kertoo todemman tuloksen.
Hake poltettiin kahdessa Rahulan lämmön hakelämmityskattilassa (120kW ja 360 kW).
Haketta kului keskimäärin 2,20 hakem3 yhtä MWh kohti. Energiaa siis saatiin n. 50MWh.
Polttoaineen syöttöä kattilaan jouduttiin lisäämään, koska pajuhakkeen lämpösisältö on hieman heikompi kuin tavallisen rankahakkeen . Tuhkaa syntyi enemmän kuin tavallisesta rankahakkeesta ja lentotuhka tarttui kattilan tulipintoihin lisäten tarvetta kattilan nuohoukseen.
Jos poltetun pajuhakkeen lämpöarvoa (50MWh) verrataan tämän hetken lämmityspolttoöljyn hintaan, hintaan, saadaan seuraava tulos: (Öljy-ja kaasualan kuluttajahintaseuranta 2/12 112,9€/MWh)
50MWhx 112,9 €=5645€.dcd
Kuvasta näkyy korjuun jälkeisen kesän kasvu
